Henkisiä ja ravitsemuksellisia eväitä uimarin elämään

10.3.2015

HU:n puheenjohtaja Jenni Aaltonen avasi tilaisuuden.
HU:n puheenjohtaja Jenni Aaltonen avasi tilaisuuden.
HU:n nuorisopäällikkö Riikka Nordström kertoi tilaisuuden luonteesta.
HU:n nuorisopäällikkö Riikka Nordström kertoi tilaisuuden luonteesta.
Suomen Urheilugaalassa taustavoima -palkinnolla palkittu Leena Huovinen.
Suomen Urheilugaalassa taustavoima -palkinnolla palkittu Leena Huovinen.
Triathlonisti, vuoden 2014 MM-hopemitalisti Kaisa Lehtonen kertoi nuoren urheilijan ravitsemuksesta.
Triathlonisti, vuoden 2014 MM-hopemitalisti Kaisa Lehtonen kertoi nuoren urheilijan ravitsemuksesta.

Viime torstaina Mäkelänrinteen auditoriossa pidettiin uimareiden vanhemmille info, johon olimme saaneet hienoja puhujia; Urheilugaalassakin palkittu taustavaikuttaja Leena Huovinen ja Triathlonin MM-hopeamitalisti Kaisa Lehtonen.

Leena tarkasteli uintiharrastusta uimarin ja perheen kannalta, sekä kilpailun ja harrastamisen välillä. Kaisa kertoi meille urheilijan ravinnosta ja antoi hyviä vinkkejä miten vireys pidetään yllä koko päivän ajan.

” Älä mutsi puutu tähän, tää on mun juttu”

Leena kertoi harrastaneensa itsekin nuorena kilpauintia ja päätyi lopettamaan harrastuksensa n. 15-vuotiaana. Lopettamispäätöksen kertominen isälle joka oli urheiluseura-aktiiveja, tuntui silloin raskaimmalta, mutta hän ottikin sen hyvin: ”Uintihan on sinun juttusi”.

Kertomus toimi johdatuksena illan yhteen teemaan, eli mikä on vanhemman tärkein tehtävä?

Monille ovat tuttuja kolme koota, eli kannustaa, kuskata ja kustantaa. Leenan mielestä vanhempien tärkein tehtävä on tuntea oma lapsensa. Kuulijoille hän esittikin kysymyksen; koska olet viimeksi kysynyt lapseltasi: ”Miten voit?” tai ”Miten meni treeneissä?”

Lapset ovat erilaisia, eikä heitä aina (varsinkaan murrosiässä) huvita jutella vanhempiensa kanssa, mutta kaikille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi, kannattaa siis olla läsnä ja osoittaa kiinnostuksensa lapsen tekemiseen. - Oman kokemukseni mukaan HU on seura jossa lapset tunnetaan ja otetaan huomioon, mikä on nykypäivänä hieno asiat, Leena kiittelee.

Vaikka uintisuoritus tapahtuu yksilönä, uinti on joukkuelaji ja siinä joutuu tulemaan toimeen ihmisten kanssa. Kuitenkin pääasiallinen kasvatus tapahtuu kotona, sieltä on lähtöisin millaiseksi urheilijana ja ihmisenä kasvaa.

Kustannukset huolettavat

Leena kertoi suunnittelevansa Urheilugaalassa voittamansa stipendin lahjoittamista vähävaraisten lasten ja nuorten harrastetoimintaan. - Olisi hienoa jos kaikilla nuorilla olisi varaa harrastaa, nykyinen kustannuskehitys on huolestuttavaa.

HU:ssa on otettu linja, jonka mukaan harjoituskulut pyritään pitämään kohtuullisina. Uimareiden tulostason kehittyminen tuo kuitenkin väistämättä lisää leiri- ja kilpailumatkakuluja.

Kuluihin voidaan vaikuttaa tekemällä talkootyötä ja kehittämällä varainhankintaa. Vanhempainiltaan sisältyi myös lyhyt TeleFinlandin edustajan puheenvuoro, jossa kerrottiin heidän tarjoamasta yhteistyömahdollisuudesta. Voit lukea siitä lisää: http://www.helsinginuimarit.fi/?x118281=324659

Treenataanko tosissaan vai ollaanko vaan tekevinään tosissaan?

Valitettavan usein näkee että lasten kilpaileminen on vanhempien juttu. Tärkeintä nuoren urheilussa olisi että se hauskaa ja omaehtoista. Hyppäys kilpatasolta huippu-urheilutasolle on iso ja sinne pitää itsensä urheilija haluta.

Kisapappina Leena kertoo kysyvänsä ensi kertaa tapaamiltaan urheilijoilta kysymyksen: kuka olet jos et olisi urheilija.  Maailmassa on monia ikkunoita, on tärkeää että urheilemisen lisäksi on muutakin vaikka urheilu vaatii paljon. Jääkö sitten elämää elämättä kun on satsannut huippu-urheiluun? Sitähän ei urheilija tiedä mistä on jäänyt paitsi, mutta ainakin fyysinen kunto on hyvä ja on oppinut tuntemaan itseään.

Nuorelle urheilijalle ravitsemuksessa on tärkeintä, että perusasiat on kunnossa

ETM, triathlonisti Kaisa Lehtonen on itse tehnyt erilaisia kokeiluja ruuan kanssa ja myöhemmin opiskellessaankin tullut siihen loppu tulemaan että tärkeintä on että syö monipuolista, laadukasta perusruokaa säännöllisin väliajoin. Ruokaa pitäisi syödä n. kolmen tunnin välein ja jos treeni kestää yli 2 tuntia, kannattaa sen aikana syödä pieni välipala.

Ravinnon merkitys urheilijalle on suuri; se lisää harjoitustehoja ja pitää mielen virkeänä, ehkäisee vammoja ja oikea ruokavalio lisää vastustuskykyä.

Hiilihydraatit ovat uimareille tärkein energianlähde, jos varastot ehtyvät, palautuminen hidastuu ja tehokas harjoittelu hankaloituu. On erittäin tärkeää että joka aterialla on proteiineja, pienikin määrä riittää. Maitotuotteita olisi hyvä syödä muutaman kerran päivässä.

Ruuan sokerimäärään kannattaa kiinnittää huomiota.

- Erään tutkimuksen mukaan amerikkalaislapsi syö 100-150 palaa sokeria päivässä. Jos asiaan ei kiinnitä huomiota, tulee Suomessakin helposti syötyä liian isoja määriä sokeria (esim. 0,5 l limua 18 sokeripalaa tai 2dl jugurttia 8 palaa sokeria) , kertoo Kaisa.

Rasvaa ei pidä pelätä!

Muutama vuosi sitten kestävyysurheilijoille tehdyn tutkimuksen mukaan vammoja syntyi helpommin vähärasvaista ruokaa syöneille. Joidenkin tutkimusten mukaan maitorasva ei olisikaan haitallista kuten esimerkiksi lihasta saatava rasva.

Pähkinöissä on energiaa, mutta ne sisältävät hyvää rasvaa. Ravintolisät eivät ikinä korvaa terveellistä ruokaa, mutta ravintolisistä suositellaan d-vitamiinia ja monivitamiini/kivennäisainevalmisteita.

Kaisan aineisto, joka sisältää paljon käytännön vinkkejä uimarin ruokavalioon, toimitetaan kaikille uimareiden vanhemmille sähköpostilla.