Uintia, keilausta ja leffaa kotileirillä

9.5.2016







Kuvat: Riikka Nordström ja Jarmo Raninen
Kuvat: Riikka Nordström ja Jarmo Raninen

Helatorstaiviikonloppuna kilparyhmät pitivät kotileirin, jossa tehtiin muutakin kuin uitiin!

Helatorstaiaamuna pirteät uimarit kokoontuivat Mäkelänrinteen uimahallin eteen, jonka jälkeen aloitettiin leiri alkujumpalla ja leirin ensimmäisellä uintiharjoituksella. Mukana leirillä oli yhteensä 34 uimaria viidestä eri ryhmästä: Edustus, Kilpa 1 ja 2, Kilpurit sekä Piraijat. Uintiharjoituksissa tehtiin osittain samoja asioita ja osittain eriytettiin uinteja tason ja iän mukaan.

Uinnin jälkeen oli tarjolla maittavaa Uppopullan lounasta, jonka jälkeen lähdettiin koko porukalla keilaamaan Talin keilahalliin. Keilauksen aloitti keilauskenkien sovittelu. Siinä olikin huisketta kun 30 uimaria ja valkut etsivät itsellensä sopia kenkiä. Keilaradoilla nähtiin monia erilaisia keilaustyylejä ja mikä parasta, iloisia ja reippaita nuoria ja lapsia. Keilauksen jälkeen siirryimme bussilla takaisin Märskyyn syömään ja harjoittelemaan.

Perjantaina aamuharjoitukset sujuivat normaalin rutiinin mukaisesti. Lounaan jälkeen leiriläiset suuntasivat kohti Sellon elokuvateatteria. Ohjelmanumerona oli Zootropolis-elokuva VIP-salissa. Tämä olikin kiva kokemus, kun päästiin katsomaan elokuvaa ihanissa lepotuoleissa ja ilman mainoksia. Elokuvista suunnattiin kohti Pirkkolaa päivälliselle. Pienemmät jäivät sinne uimaan ja isommat siirtyivät Märskyyn harjoittelemaan. Välissä leikittiin kirkonrottaa ja piitä.

Lauantaina ja sunnuntaina harjoitukset jatkuivat perinteiseen tahtiin. Väliohjelmana oli ihanassa auringonpaisteessa ulkopelejä lipunryöstöstä rosvoon ja poliisin. Viimeinen uintiharjoitus sunnuntai-iltapäivänä kruunasi leirin mitä erikoisimmilla viesteillä ja vesipallo-ottelulla.

Leirin päätteeksi voi todeta, että yhteisleiri onnistui yli odotusten. Vaikka ikäjakauma oli laaja (8-17v), se ei tuottanut ongelmia, vaan päinvastoin! Nyt ei nuorempien tarvitse enää jännittää isompia uimareita, kun on yhdessä pelailtu ja harjoiteltu useamman päivän ajan. Samalla lapset tulivat tutuiksi nuorille ja hekin uskaltavat jatkossa moikkailla ja keskustella heidän kanssaan.

Nuoret saavat erikoiskiitoksen käyttäytymisestään pienempiä kohtaan peleissä ja muissakin toimissa. Seurahenkemme on taas yhtä kerrosta korkeampi, kun tunnemme paremmin toisemme.

Hyvä HU ja uimarit!